Sain 27.2.2015
taidemaalariliitosta sähköpostia. (Liitto tiedottaa jäsenistöään nykyään
pääasiassa sähköpostitse. Tulostetut jäsenkirjeet kuuluvat jo melkein menneisyyteen.)
Email-jäsentiedotteessa sanotaan muun muassa seuraavaa: ”Eduskuntavaalien aika lähestyy, joten
nyt on hyvä aika olla yhteydessä ehdokkaisiin ja kertoa heille
kuvataiteilijoiden asemasta. Yritämme vaikuttaa siihen, että kuvataiteilijoiden
eläke- ja sosiaaliturvaa parannettaisiin.” Liitto pyytää tiedotteessa
jäsenistönsä apua, jotta jäsenet ottaisivat yhteyttä oman vaalipiirinsä
eduskuntavaaliehdokkaisiin ja lähettäisivät heille seuraavan kirjeen ja
kysymykset:
Hyvä
eduskuntavaaliehdokas
Haluan kiinnittää huomiosi
kuvataiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvaan. Siksi alla on muutama kysymys,
johon pyydän sinulta vastauksia.
Kuvataiteilijoiden asema on Taiteilijan
asema 2010 -tutkimuksen (Kaija Rensujeff, Taike 2014) mukaan kaikista
taiteilijoista heikoin. Kuvataiteilijan työhön kuuluu teosten näyttäminen
esimerkiksi näyttelyissä. Näyttelyn järjestäminen maksaa taiteilijalle
3000-4000 euroa. Materiaalikulut voivat vaihdella tuhannesta eurosta kymmeniin
tuhansiin, taiteen alasta ja tekniikasta riippuen. Vuoden työhuonekulut
pääkaupunkiseudulla (jossa suurin osa Suomen taiteilijoista asuu) ovat
5000-6000 euroa/vuosi.
Apurahat mahdollistavat kuvataiteilijan
työskentelyn ja niiden kautta kuvataiteilija saa myös eläke- ja sosiaaliturvaa.
Taiteilijoilla on mahdollisuus hakea joka toinen vuosi Taiteen
edistämiskeskukselta 8000 euron suuruista näyttöapurahaa, mutta esim. vuonna
2014 apurahoja riitti vain 120 kuvataiteilijalle, kun kuvataiteilijoita on n.
3000.
Kysymykset:
1) Pitäisikö mielestäsi näyttöapurahojen
määrä kiireisesti tuplata, kolminkertaistaa
vai antaa olla
ennallaan? Miksi?
2) Apurahaa saavat kuvataiteilijat on
vakuutettu apurahakauden ajan Melassa
MYEL-työeläkevakuutuksella.
Mutta eläke- ja sosiaaliturva koskee vain apurahansaajia,
ei vapaiden
kuvataiteilijoiden ei-työsuhteista työtä. Pitäisikö mielestäsi myös
ei-työsuhteinen
työ voida MYEL-vakuuttaa, jotta eläke- ja sosiaaliturva koskettaisi
mahdollisimman
montaa kuvataiteilijaa? Perustele kantasi.
3) Monilla kuvataiteilijoilla työuran
aikainen tulotaso jää niin pieneksi, että
eläkevakuutusmaksujen
maksaminen voi olla taloudellisesti vaikeaa eivätkä
eläkevakuutusmaksut
kuitenkaan kerrytä eläkettä edes ns. takuueläkkeen
määrään saakka.
Miten ratkaisisit tämän eläketurvaongelman?
4) Valtio myöntää ns. ylimääräisiä
taiteilijaeläkkeitä noin 50-60 kappaletta vuosittain.
Taiteilijaeläke
kuitenkin leikkaa takuueläkkeen määrää ns. yhteensovittamisperiaatteen
mukaisesti.
Pitäisikö taiteilijaeläkkeiden kappalemäärää nostaa? Entä pitäisikö se olla
takuueläkkeen
lisäksi, ei sijasta, saatavaa eläkettä? Perustele kantasi.
5) Näetkö perustulon toimivana ratkaisuna
taiteilijoiden työttömyys- ja toimeentuloturvan
parantamiseksi?
Perustele kantasi.
Mahdolliset
vastaukset pyydetään välittämään suoraan taidemaalariliittoon, jotta liiton
työntekijät voivat tehdä yhteenvedon ja katsoa vaalien jälkeen mitä luvattiin
ja mitä pidettiin. Lähetin Kalevalanpäivänä 28.2.2015 viestin kaikille niille Lapin
kansanedustajaehdokkaille, joiden yhteystiedot olivat internetistä
löydettävissä, toisin sanoen yhteensä noin 70 ehdokkaalle. Yhteystiedot
löytyivät pääsääntöisesti puolueiden eduskuntavaalisivustoilta. Heikoimmin
tietoja löytyi Vihreiltä, RKP:ltä ja SKP:ltä. Parhaiten Keskustalta, jonka
ehdokkaiden kuvien yhteydessä oli sähköpostilinkki, josta ehdokkaalle pääsi
suoraan lähettämään sähköpostia. Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten
ehdokkaiden sähköpostiosoitteet löytyivät melko helposti, mutta ilman
linkitystä. Sdp:n ehdokkaiden sähköpostitietoja ei ollut näkyvillä, mutta linkkejä
heidän kotisivuilleen löytyi ja vaalisivuston kautta ehdokkaille pysyi
lähettämään viestin erillisellä lomakkeella.
Tähän päivään (9.3.2015)
mennessä kolme kansanedustajaehdokasta on vastannut sähköpostiviestiin. Kaksi
heistä vastasi myös kysymyksiin.
Kalle Lampela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti